Raittiuden Ystävät Ry
Turun Sanomien ulkomaan uutisissa julkaistiin 24.2.2014 sivulla 20 Laura Myllymäen ansiokas kirjoitus alkoholin käytöstä Tanskassa. Siinä todettiin, että Tanskassa juodaan alkoholia eniten Pohjoismaissa ja Suomessa toiseksi eniten. Tämä tieto on nykyisin valitettavasti epätäydellinen ja väärä. Kirjoituksessa on nojauduttu virallisiin tilastoihin, joissa on ilmoitettu ainoastaan tilastoitu kulutus. Kun puhutaan kansan alkoholin kulutuksesta, on mukaan tietenkin laskettava kaikki, mikä kurkusta alas menee eli myös tilastoimaton kulutus eli se määrä alkoholia, jonka kansalaiset juovat verovapaasti. Siitä valtaosa on ulkomaanmatkoilta tuliaisina kotimaahan tuotua, eniten Virosta ja Ruotsista.
Tilastoimattoman kulutuksen määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista eikä täysin luotettavaakaan. Suomessa tilastoimattoman kulutuksen suuruutta on määritelty mm. kuukausittaisilla matkailijakyselyillä, jolloin kysytään suurelta määrältä matkailijoita heidän alkoholituomisistaan.
Suomessa tilastoimaton kulutus oli vuonna 2011 2.3 litraa vuodessa, josta ”viinarallin” tuliaisia oli 1.5 litraa (THL, Euroopan viinaralli, Yksityinen tuonti Pohjoismaissa). Tanskassa tämä osuus on 0.9 litraa kansalaista kohti.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 2011 Suomessa 12.1 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden, Tanskassa 11.3 litraa (2010), Ruotsissa 9.4 litraa ja Norjassa 6.6 litraa (2010) (THL, Tilastoraportti 7/2013, liitetaulukko 2b). Oman vaikeutensa tilastojen tulkintaan tuo se, että Suomessa on totuttu aiemmin laskemaan alkoholin kulutus kansalaista kohden vuodessa eli sylivauvatkin laskettiin mukaan. Tästä hölmön tuntuisesta käytännöstä ollaan nyt luopumassa ja luvut ilmoitetaan nykyisin muun maailman mukaan kulutuksena 15 vuotta täyttäneitä kansalaisia kohden.
Suomella on siis kyseenalainen kunnia johtaa alkoholin kulutustilastoja Pohjoismaissa. Maamme alkoholinkulutus on viimeisten 40 vuoden aikana nelinkertaistunut, kun esim. Italiassa ja Ranskassa alkoholinkulutus on puolittunut samana aikana. Tämä näkyy mm. alkoholimaksakuolemien määrässä, joita vielä 10 vuotta sitten oli eniten asukaslukua kohti Ranskassa. Nykyisin Suomi johtaa tätäkin tilastoa melkein 2000 alkoholikuolemalla vuodessa.
Tämä kyseenalainen johtoasema Pohjoismaissa ja osittain koko Euroopassa (Venäjän Euroopan aluetta lukuun ottamatta) näkyy myös alkoholihaitoissa ja taloudessa. Alkoholin aiheuttamat yhteiskunnalle koituvat menot ovat kaikkien laskelmien mukaan useita miljardeja euroja, verotulot vain miljardin luokkaa. Pelkästään alkoholista johtuvien noin 20 vuotta ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat työtulomenetykset ovat miljardiluokkaa.
Alkoholin kulutusta vähentävät tutkitusti eniten alkoholin saatavuuden vaikeuttaminen ja alkoholin hinnan korottaminen. Nämä asiat ovat valitsemiemme kansanedustajien käsissä varsinkin ensi syksynä, kun alkoholilainsäädäntöä uudistetaan. Yksi mahdollisuus kansalaisvaikuttamiseen on oman kansanedustajan informointi. Ottakaa siis yhteyttä häneen, jonka olette päättäjäksi äänestäneet.
Martti Vastamäki
Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja
käsikirurgian dosentti