Raittiuden Ystävät Ry
Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä oleva alkoholilain uudistus on kirvoittanut mediassa laajan alkoholipoliittisen keskustelun. Hämmästyksekseni luin ystäväni Heikki Kosken pessimistisen mielipiteen (HS 30.8.), jossa hän toteaa, ettei alkoholipoliittisilla ohjelmilla olisi mitään vaikutusta alkoholin kulutukseen. Ne vain paremmin ”yllyttävät suomalaisia juoksemaan pikaisesti viinakauppaan”. Lausunnon voisi helposti lukea entisen pääjohtajan Alkon myyntiä tukevaksi mainospuheenvuoroksi. Sillä yllättävää kyllä, vaikka alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosikymmenenä merkittävästi kasvanut, Alkon myynti on laskenut.
Politiikka on tavoitteellista toimintaa. Alkoholipoliittinen ohjelma tuo julki alkoholikysymyksen ongelmakohdat ja ne tavoitteet, joilla ongelmat pyritään selvittämään. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää eri ministeriöiden ja monien hallintoelinten tukea ja hyväksyntää. Avoin alkoholiohjelma täyttää tämän funktion. Siksi sen merkitystä ei ole syytä väheksyä.
Yhdyn täysin Heikki Kosken ajatukseen, että tempoilevaa alkoholipolitiikkaa tulisi välttää. Surkuhupaisana esimerkkinä tästä on alkoholimainontaa koskeva säännöstömme. Se on kulkenut vuodesta 1974 lähtien melkoista vuoristorataa, milloin ylös, milloin alas, yleensä vallassa olevan ministerin ajatuksia seuraten. Ilokseni kuitenkin totean, että enää ei aseteta kyseenalaiseksi pääkysymystä, onko mainonnalla jotakin merkitystä.
En mitenkään kadehdi nykyisiä alkoholipolitiikan päättäjiä. Eduskunta saanee sote- ja kuntapäätössotkujen rinnalle monia ristiriitoja synnyttävän alkoholilain kokonaisuudistuksen. Kolmessa merkittävässä alkoholilakia käsittelevässä komiteassa mukana olleena saatan odottaa, että konsensuksen löytäminen tulee olemaan vaikeata. Jo hallituksen sisällä pääministeri Kataisen neuvottelu- ja sovittelutaito joutunee koville, jotta hallitusohjelmaan naulattu esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta voidaan saattaa eduskunnan käsiteltäväksi.
Julkisessa keskustelussa havaitsee poliitikkojen surkuttelevan alkoholisairaiden ja alkoholiin kuolleiden suurta määrää näkemättä tai haluamatta nähdä, mitä tietä näitä sairaita tulee. Syy löytyy nykyisestä liian liberaalista alkoholipolitiikasta. Vaatisi ryhtiä poliittisilta päättäjiltä tunnistaa tosiasia ja toimia sen mukaisesti. Maamme alkoholiolojen korjaaminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Päähuomio jouduttaneen kohdistamaan siihen, miten alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa. THL:n pääjohtaja Pekka Puska on julkisuudessa todennut, että kulutuksen alentamiseksi tulisi vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien alkoholipitoisuutta muuttaa nykyisestä 4.7 %:sta Ruotsissa nykyisin käytössä olevaan 3.5 %:iin. Pääjohtajan radikaaliin ehdotukseen toivoisin monen poliittisen päättäjän yhtyvän.
Usko Puustinen
ex-osastopäällikkö, STM