Raittiuden Ystävät Ry
Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen.
Masennuksen oireita ovat saamattomuus ja aloitekyvyttömyys, univaikeudet, muistihäiriöt, ahdistus, ahdistumiskynnyksen madaltuminen. Kaikkia näitä aiheuttaa huomaamatta myös alkoholi, etenkin runsaasti ja säännöllisesti käytettynä. Ylilääkäri Leea Muhonen on sitä mieltä, että masennuksen hoito tulee aloittaa mahdollisen päihderiippuvuuden hoidosta.
– Masennuslääkityksen teho voi olla plus miinus nolla, ellei masentunut raitistu. Psykoterapiakin menee harakoille, koska päihteet tukkivat ne kanavat aivoista, joita terapian avulla toipumisessa tarvittaisiin.
– Jatkuva runsas alkoholin käyttö ylläpitää masennusta ja ahdistusta, Helsingin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla työskentelevä Muhonen summasi.
Tämänvuotisille Lääkäripäiville kokoontuneista lääkäreistä osa jonotti ”Suomen johtavan sosiaali- ja terveysalan yrityksen” tarjoamaa ilmaista alkoholia. Osa halusi puolestaan kuulla, mitä sanottavaa Leea Muhosella ja muilla johtavilla asiantuntijoilla oli päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydestä toisiinsa ja niitä valottavasta tuoreesta tutkimustiedosta.
– Päihde-häiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt kulkevat yhdessä useammin kuin sattuman kautta olisi mahdollista. Noin puolella mielenterveyshäiriöisistä on myös päihdeongelma, ja toisinpäin, kertoi psykiatrian professori Sami Pirkola Oulun yliopistosta. Ilmenemisjärjestyksessä on sukupuolieroja. Pirkolan mukaan näyttäisi siltä, että noin 60 prosenttia sekä päihderiippuvuudesta että masennuksesta kärsivistä naisista on masentunut ensin, ja päihdeongelma on diagnosoitu myöhemmin. Miehillä taas tilanne on lähes päinvastainen: noin 54 prosentilla päihderiippuvuus edeltää masentumista. Vain pienellä osalla kummankin ongelman tapauksista molemmat diagnosoidaan yhtä aikaa. Erään syy- ja seurausteorian mukaan toinen ei sinällään aiheuta toista, vaan samat tekijät voivat ajaa ihmisen alkoholismiin, masennukseen taikka kumpaankin.
Katukaupan rohdoilla voi päätyä psykoosiin
Päihteet linkittyvät hyvin usein myös vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Skitsofrenian puhkeamista edeltää vaihe, jossa ihmisellä on outoja subjektiivisia kokemuksia, toimintakyky laskee ja hän saattaa välillä mennä lievään tai lyhyeen psykoosiin. Liian moni yrittää kyseenalaista itselääkintää.
– Eri tutkimusten mukaan 20-50 tai 50-65 prosentilla skitsofreniaa sairastavista on myös päihdeongelma. Suurkaupungeissa se on yleisempää, kertoi Pertti Heikman Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Päihteet pahentavat skitsofrenian oireita. Kannabis kuitenkin lisää lievästi skitsofreenikon toimintakykyä, millä onkin osuutta siihen tosiasiaan, että paikoin maailmalla jopa neljännes skitsofreenikoista käyttää kannabista. Tavat, joilla ihmiset yrittävät hoitaa itseään, ovat kulttuurisidonnaisia. Suomessa kynnys juoda on matalalla, mutta kannabis ei ole yhtä suuri ongelma kuin maailmalla. Jälkimmäiseen faktaan voi sanoa koko sydämestään, että hyvä niin, sillä kannabiksen tuoma helpotus skitsofreniaan on lyhyt ja salakavala. Huume edesauttaa skitsofreenikon suistumista vakaviin psykooseihin. Se saattaa jopa käynnistää skitsofrenian.
– Skitsofreniaa eivät aiheuta pelkästään geenit, vaan näyttää siltä, että ympäristön vaikutus on paljon suurempi kuin tähän asti on ajateltu, Heikman huolehtii. Hän vetoaa lääkäreihin, jotta he epämääräisesti oireilevan nuoren kohdatessaan huomioisivat, että tämä voi olla vaarassa sekä ajautua päihdeongelmiin että sairastua skitsofreniaan. Samaa peräänkuulutti Leea Muhonen. – Kun olette masentuneitten tai ahdistuneitten nuorten kanssa tekemisissä, varoittakaa veivaamasta päihteitten kanssa. Yksi vakava sairaus riittää varmasti, toista ei tarvita!
Lääke ehkäisee päihdeongelmia – ellei lääkkeestä tule ongelma
ADHD:sta kärsivillä on vaikeuksia tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden hallinnassa. Alkoholisteista jopa 35 prosentilla on ADHD, ja ADHDnuorista puolet harrastaa kännäystä, kerrottiin Lääkäripäivillä. ADHD lisää myös muiden mielenterveysongelmien sekä huumeitten kokeilemisen riskiä. Suoraa yhtäläisyysviivaa ei kuitenkaan tule vetää ongelmien välille, vaan ADHD-lapsen poikkeava käytös voi esimerkiksi johtaa varhaiseen syrjäytymiseen. Syrjäytynyt nuori saattaa sitten etsiä lohtua alkoholista tai huumeista.
– ADHD-lääkitys ei lisää päihdeongelmien riskiä, vaan päinvastoin hoito vähentää riskiä 50 prosentilla, eli laskee sen normaalille tasolle, erikoislääkäri Solja Niemelä siteerasi amerikkalaisia tutkimustuloksia. Amfetamiinipohjaisia ADHDlääkkeitä, kuten Ritalinia, voi kuitenkin myös käyttää väärin. Kun sitä nuuskaa, siitä voi päihtyä. Yhdysvalloissa peruskouluikäisistä ADHD-lapsista 5-9 prosenttia ja collegea käyvistä 5-35 prosenttia käytti lääkkeitään väärin.
– 16-29 prosenttia ADHDlääkettä saavista nuorista oli pyydetty antamaan, myymään tai vaihtamaan lääkkeitään, eli lääkkeitten väärinkäyttäjä ei välttämättä ole nuori itse, Turun yliopistossa päihdelääketieteen kliinisenä opettajana työskentelevä Niemelä painotti. Hänelle itselleen on tullut vastaan aikuisia, jotka haluavat vain ADHDlääkereseptin ja painottavat, etteivät kaipaa apua muihin ongelmiinsa. Esimerkiksi päihdeongelmiin.
– Heille sanon, että lääkehoito ei ratkaise sun ongelmia, Niemelä linjaa, sillä hänestä päihdeongelma on tärkeämpi hoitaa alta pois ensin.
– Ei ole näyttöä siitä, että päihdeongelmaisten ADHDhoito kannattaisi. Ainakin yksi kuukausi tulisi olla raittiina ennen hoitoa. Huumeisiin tottunut elimistö tarvitsisikin massiivisia ADHDlääkeannoksia, jotta niillä olisi toivottu vaikutus. Vain niillä ADHD-aikuisilla, joilla ei ole päihdeongelmia, Niemelä on nähnyt joitakin dramaattisia parantumisia lääkkeillä. Valitettavasti impulsiiviset, nopealiikkeiset ADHD-aikuiset sitoutuvat huonosti päihdeongelmaisille sopiviin hidasvaikutteisiin lääkkeisiin, joilta puuttuu amfetamiinijohdannaisten nopea vaikutus mielen toimintaan.
Alkoholi huuhtoo masennuslääkkeestä tehon pois
Suurinta osaa masennuslääkkeistä kutsutaan SSRI-lääkkeiksi. Nämä lääkkeet nostavat aivojen ja keskushermoston serotoniinipitoisuuksia. Serotoniinia ja toista tärkeää välittäjäainetta dopamiinia ihminen tarvitsee muun muassa hyvällä mielellä pysymiseen.
– Alkoholi kuitenkin pyyhkii pois SSRI-lääkkeiden hyvän vaikutuksen. Alkoholi laskee serotoniinin määrää, Leea Muhonen toteaa. Ikävä kyllä moni tulkitsee alkoholin vaikuttavan aivan päinvastoin, koska nousuhumalassa aivojen mielihyvähormonien määrä petollisesti kasvaa pieneksi hetkeksi. Krapulassa serotoniinit ovat vähissä. Juominen on serotoniineille kuin ajelu ylös alas vuoristoradalla, joka vajoaa pidemmällä aikavälillä jatkuvasti alaspäin. Myös hillitympi alkoholin käyttö laskee serotoniinin määrää ja vaikuttaa kykyyn tuntea mielihyvää selvinpäin. SSRI-lääkitys näyttäisi rottakokeiden valossa myös kampeavan aivoissa auki oppimisikkunan. Tämän ikkunan olisi hyvä olla ammollaan, kun psykoterapiassa jäsennetään traumoja uudelleen, kun haetaan uutta suuntaa elämälle. Alkoholi kuitenkin sulkee oppimisikkunan. Jos masennus ja alkoholi ovat toisiaan ruokkiva pari, eikö masentuneilla alkoholisteilla ole mitään toivoa? Muhosen kokemusten mukaan on todellakin.
– Neljän viikon raittius voi jo muuttaa tilanteen ja potilas alkaa toipua. Usein päihteettömyys yksin riittää jo nostamaan mielialaa!