Raitis

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa energiajuomaa lisää. Ja pummivat pohjia ja vetävät herneitä nenään, jos eivät saa tahtoansa läpi. Keitä ne teidän mielestä muistuttaa?

25022010974Allegra Flores ja muut yläkouluikäiset suomalaisnuoret esittivät erinomaisia kysymyksiä helmikuussa Helsingin Säätytalolla. Alkoholimainonnan mahdollisia lisärajoituksia pohtiva työryhmä sai kuulla, että nuorten mielestä mainokset ja koko yhteiskunta yllyttävät heitä juopotteluun. Joka suunnalta hyökkäävät kuvat, iskulauseet ja mallit uskottelevat kännäämisen olevan tärkeä osa aikuiseksi tulemista.
Miten Raaseporista työryhmälle puhumaan matkustaneet lapset saattoivat olla tietoisia 4,7-prosenttisesta alkoholijuomasta, jota mainostettiin näin: ”Maistapa, erotatko energiajuomasta?” Eihän alkoholimainoksia suunnata nuorille, ehei, ja alkoholiteollisuuden, päivittäistavarakaupan liiton sekä mainosrahoista nauttivien mediapamppujen mielestä nykyinen mainoslainsäädäntö on jo ihan tarpeeksi tiukka.
Nuorten mielestä siten, että Eurooppa on järjestetty aikuisten tarpeiden ja halujen mukaan. Mantereemme on alkoholin läpeensä kastelema, kuuro lasten tarpeille. Suomessa eletään pirtuaalielämää.
– Se on pohjoiseurooppalainen viinakulttuuri plus nykyteknologia. Ne kisailee ja kannustaa toisiaan, aina vaan suuremmilla kierroksilla. Tarvitaan ufomies tai lapsi kertomaan se, lapset kertoivat.


’Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta’

Jos ufomiehellä olisi edessään tutkitut faktat alkoholin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista, se olisi varmasti tyrmistynyt kuulemistilaisuudessa. Aivan varmasti se olisi tullut samaan johtopäätökseen kuin nuoret yhteiskuntamme arvoista.
– Ei alkoholi tapa, vakuutti Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksen hallitukseen kuuluva Henrik Lönnberg. – Vaan se on sen määrä joka tappaa. Hyvin monet pystyvät elämään normaalia elämää alkoholin kanssa. Meillä kaikilla on valinnan vapaus.
– Mitä enemmän säädöksiä kiristetään, sitä enemmän tarvitaan valvontaa, ja valvonta lisää epäluuloisuutta kauppiaiden ja viranomaisten välillä, ennusti Päivittäistavarakauppaliiton Merja Söderström.
– Minulla on kaksi lasta ja juon yhden tai kaksi olutta joka päivä. Sitä ei pidä piilottaa lapsilta, koska mitä enemmän he näkevät oikeanlaista alkoholin käyttöä, sitä luonnollisempi ja järkevämpi suhde heille kehittyy alkoholiin, opetti Tero Kallio Panimoliitosta.
– Juon terveyteni vuoksi, mortaali-indeksin mukaan kohtuukäyttö pidentää elinikää, hän jatkoi.
Eräs perheenisä alkoholin ystävien puolelta tuntui suorastaan ajattelevan, että valistus on jo liiallista. Hänen teini-ikäinen tyttärensä on nimittäin ruvennut kysymään häiritsevän kriittisellä äänensävyllä, että miksi isän pitää aina juoda viiniä aterialla.
Sanoma-konsernin kanta oli, että kansalaisilla on oikeus vastaanottaa viestejä. Haitallisen viestin välittämisen estäminen loukkaa siis sananvapautta. Ainakin niitten mielestä, jotka alkoholimainostuloista hyötyvät. Sitä paitsi, jos alkoholimainoksia ei tule vastuullisilta kotimaisilta kanavilta, nuoret rientävät kumminkin ulkomaalaisille kanaville ja nettiin niitä katsomaan.
Suunsa avasi myös alkoholimainoksia työkseen tekevä mainosmies. Hän ei kuulemma pyri lisäämään alkoholin vaan vain tietyn tuotemerkin myyntiä suhteessa muihin juomiin.
– En minä halua alkaa heti pestä pyykkiä, jos näen pyykinpesuainemainoksen, mutta kaupassa saatan valita pesuaineen, jonka muistan mainoksesta. Samalla tavalla alkoholimainoskaan ei lisää alkoholin kulutusta, hän väitti.
Helsinkiläisnuori Sofia Salmijärvi kuunteli aikansa alkoholin kaupaksi käymisestä rahallisesti hyötyviä aikuisia. Sitten hän huudahti:
– Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta! Me nuoret tehdään teidän aikuisten työ, kun me valistetaan toisiamme alkoholin haitoista. Hävetkää!

Varsinaista kotimaista draamaa
Väittelyyn tempautui MTV3:n viestintäpolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava apulaisjohtaja Petra Wikström.
– Koettakaapa muistaa, että 80 prosenttia MTV3:nkin tuloista tulee mainonnasta. Jos nämä tulot vähenevät, se on suoraan pois uutis- ja ajankohtaisohjelmista sekä kotimaisesta draamasta, jota ihmiset haluavat katsoa! hän varoitti.
– Tarkoitus on, että lapset eivät katsele televisiota kello 21 jälkeen. Emme me voi valvoa, että sitä noudatetaan.
– Kuvitteletteko te tosiaan, että me nuoret mennään nukkumaan yhdeksältä? kysyi Jenni Aaltonen.
– Koulutan nuoria antamaan vertaiskoulutusta toisille nuorille alkoholiasioissa. Olemme tavoittaneet jo yli 800 nuorta, ja joka ikisessä ryhmässä on noussut esiin, miksi aikuiset eivät puutu mainontaan ja medioiden puheisiin! tuskaili Anna-Kaisa Santala.
– Alkoholimainoksistamme 87 prosenttia näytetään vasta puoli yhdentoista jälkeen, Wikström vakuutti.
– Alkoholi näkyy muuallakin kuin mainoksissa. Salatut elämät tulee ennen yhdeksää ja siinäkin juuri Panu lähti ryyppäämään, nuori Jenni Aaltonen huomautti.
Yksi jos toinenkin alkoi peräänkuuluttaa, onko esimerkiksi Big Brother -ohjelman jatkuva alkoholin käyttö sitä kotimaista draamaa, jonka tuottamiseksi alkoholimainostulot ovat välttämättömiä.
– Onko tämä se, mikä Maikkarin pitää pystyssä? kysyi Nanna Nurminen, äiti Tampereelta.
Äidit ja sosiaalityöntekijät muistuttivat, että television nuoret aikuiset ovat lasten ja nuorten roolimalleja.
– Nuorille ei ole epäselvää, minkä merkkistä siideriä ja tupakkaa Big Brotherissa juodaan. Ohjelma antaa ymmärtää että alkoholia tarvitaan rentoutumiseen, seksin saamiseen ja älykkönä olemiseen.
Wikström puolusti kanavaansa:
– Salatuissa elämissä otetaan esille yhteiskunnallisia asioita julkiseen keskusteluun.
– Voisiko jaksojen jälkeen sitten seurata ohjelma, jossa käydään sitä keskustelua? En usko että kovin moni vanhempi ehtii purkaa lastensa kanssa ohjelmien sisällön. Sitä paitsi viesti olisi ristiriitainen: ensin näytetään, että on tosi siistiä kännätä, ja sitten valistetaan että älä tee niin, napautti muuan äiti.
Petra Wikströmin mielestä on törkeää väittää, ettei hyväntekeväisyyttä harjoittava MTV3 välittäisi lapsista ja nuorista.
Lasten ja nuorten mielestä törkeää on alkoholin mainonta ja piilomainonta.

Antakaa vanhemmille realistinen mahdollisuus
Epäselväksi ei jäänyt, että runsas alkoholin kulutus tuo välittömiä tuloja paitsi alkoholiteollisuudelle ja kaupoille, myös medialle ja mainostoimistoille. Elinkeinoelämä tienaa vuodessa noin neljä miljardia euroa.
Lasku sen sijaan jaetaan kaikkien veronmaksajien kesken. Kännikapinalliset muistuttavat, että alkoholiongelmien hoitoon käytetyt menot ovat laskutavasta riippuen 3,9–6,9 miljardia euroa vuodessa.
– Mitä me oikein ollaan tekemässä? Miksi sen takia, että joku saisi rahaa, me ollaan valmiita menettämään vielä enemmän rahaa valtiona? hän kysyi.
– Haluamme toisenlaisen Suomen, jossa vanhemmilla on edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus kasvattaa lapsia ei-alkoholikeskeiseen elämäntapaan! vaati Anki Pulliainen kaikkien kännikapinallisten puolesta.
Alkoholiteollisuuden edustajien sanat siitä, että hekin ovat nuorten juomista vastaan, eivät vakuuttaneet kaikkia.
– Teollisuuden valistuksessa haisee raha. K18 tarkoittaa, että sinnittele, sinnittele, niin sitten alkaa kunnon elämä kun pääset juomaan. Känniääliö-ajattelutavan mukaan niistä ei tarvitse välittää, jotka tippuvat, sanoi Ritva Kuusisto Raittiuden Ystävistä.
Hän toivoi yleistä raittiutta tukevaa ilmapiiriä, joka auttaisi myös niitä nuoria, joita koti ei pysty suojelemaan. Heikkojen puolella oli myös Kristiina Hannula Terveys ry:stä:
– Nyt jopa pienet lapset ovat tietoisia alkoholimainonnasta ja kiinnittävät huomiota mainosten sisältöön. Alkoholimainonnan rajoittaminen suojaa heitä ja myös aikuisia, joilla on tai on ollut alkoholiongelmia.
Terveys ry, A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry sekä Sininauhaliitto ry ehdottivat yhdessä alkoholin mainonnan rajaamista tuotetietojen esittämiseen sekä televisio- ja ulkomainonnan täyskieltoa.
Suomen Lääkäriliitto on ottanut tavoitteekseen alkoholimainonnan kieltämisen tupakkamainosten tavoin. Lääkärit tyrmäsivät kuulemistilaisuudessa mennen tullen lakimuutosten vastustajien argumentit alkoholin terveellisyydestä. Esimerkiksi väitetyt hyödyt sydämelle ja verenkierrolle ovat pienemmät kuin alkoholin aiheuttamat riskit ja haitat. Sekään väittämä ei pidä paikkaansa, että kohtuukäyttäjät eläisivät raittiita ihmisiä pitempään; tilastoharha johtuu siitä, että raittiit alkoholistit ovat peruuttamattomasti vahingoittaneet terveyttään ennen raitistumistaan.
– Alkoholi on syövän näkökulmasta karsinogeeni. Syöpäriski nousee jo yhdestä annoksesta, tiedotti ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistyksestä.
Alkoholilla on usein siis osansa myös rintasyövän synnyssä. Rintasyöpähän oli aiemmin työikäisten suomalaisnaisten yleisin kuolinsyy. Nyt se on jäänyt kakkoseksi alkoholille. Lääkäri Mikko Vienonen kertoi tutkivansa ennenaikaisia kuolemia, ja siinä alkoholipolitiikan liberalisoituminen kyllä näkyy:
– Esimerkiksi Pieksämäellä naisten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt 250 prosenttia, eikä se ole mitenkään poikkeuksellista.

Resurssit lopussa, katse siis ennaltaehkäisyyn
Mutta miksi rahan äänen vaimentamiseen tulee käyttää lääketieteellisiä faktoja? Eivätkö sosiaaliset ongelmat riitä?
– Lastensuojelu käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka ovat olemassa, mutta silti emme kykene auttamaan tarpeeksi päihteitä käyttäviä moniongelmaisia nuoria, huokasi Helsingin kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmällä on EU-tason tutkimustietoa siitä, miten alkoholi aikaistaa ja lisää nuorten juomista. Työryhmällä on myös Suomen kansan tuki alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiselle; 62% suomalaisista toivoisi sitä.
Työryhmän – johon kuuluu myös alkoholiteollisuuden edustajia – on saatava raporttinsa valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.
Suomen kansan enemmistön kannan kiteytti Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeista ja avopalveluyksiköistä seitsemän on keskittynyt auttamaan päihdeongelmaisia äitejä. Turvakodeissa autetaan eniten niitä, jotka kärsivät passiivisesti toisten ihmisten alkoholin käytöstä.
– Minusta lasten ja nuorten suojelemisen voisi nostaa kaiken muun edelle päätöksenteossa!

Teksti: Natalia Laurila  kuva: Anki Pulliainen, Natalia Laurila