Raitis

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti alkoholin vuoksi. Yhden nuoren syrjäytyminen merkitsee yksilölle ja yhteisölle suurta tragediaa ja yhteiskunnalle 700.000-2 miljoonan euron rahallista menetystä.


Perustuslain mukaan
väestön terveyden edistäminen kuuluu julkiselle vallalle. Kiristynyt taloustilanne vaatii priorisointia. Monet poliittiset valinnat kielivät välinpitämättömyyden lisääntymisestä. Heikompiosaisiin kohdistuvat leikkaukset kertovat siitä, että on uskaltauduttu kysymään: ”Kannattaako putoamista ehkäistä yhteiskunnan turvatoimilla – Pitäisivät paremmin kiinni kelkasta, oma vikansa!” Näin olemme hiljaa hyväksymässä tuhansien nuorten syrjäytymisen ja työikäisten ennenaikaisen kuoleman.
Poliittisesti vastakkain ovat aikuisten vapaus saada alkoholia rajoituksetta ja lasten tulevaisuus. Niin kauan kuin alkoholin käyttö nähdään ihailtavana vapauden merkkinä, ei lasten hyvinvoinnin edistämiselle löydy poliittista tahtoa. Kun alkoholista ei osata puhua neutraalisti julkisilla tai yksityisillä areenoilla, ei lasten terveysvalistamisella ole merkittävää tehoa.
Kun me emme itse näytä olevan kiinnostuneita lapsista, jätämme lapsemme alkoholiteollisuuden susille. Elinkeinoelämä toimii voittoa tuottavien periaatteittensa mukaisesti, eivätkä sen edut ole yhtäläiset kansanterveystavoitteiden kanssa.

Suomen valtio tarjosi sotilailleen ilmaiset tupakat. Niinpä sodan jälkeen yli 80 % suomalaismiehistä tupakoi. Tupakkavalistuksella, vieroitusohjelmilla, markkinoinnin rajoittamisella ja lainsäädännöllä tupakkateollisuus on joutunut alistumaan lainsäädännöllisiin rajoituksiin. Ainakin 1970-luvulle saakka tupakoitsijalla katsottiin olevan oikeus altistaa itsensä, perheensä, työyhteisönsä ja kanssamatkustajansa tupakansavulle ja taudeille. Nykyisin ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä tupakointirajoituksiin ja tuhannet ihmiset ovat säästyneet tupakkataudeilta ja -kuolemilta. Kukaan vastuullinen toimija ei enää ottaisi tupakkateollisuutta sponsorikseen. Jokainen tietää, että tupakka tappaa, haisee, maksaa ja altistaa.
Nyt alkoholiteollisuutta uhkaa sama kohtalo kuin tupakkateollisuutta. Alkoholi on todettu vahvasti syöpävaaralliseksi aineeksi, josta tulisi varoittaa käyttäjää. Alkoholin käyttö on noussut sekä suomalaisten työikäisten miesten että naisten suurimmaksi kuolinsyyksi. Tästä huolimatta elämme alkoholiasenteissa tupakkaepidemiaan verrattuna vielä sinisilmäistä 1950-lukua. Ajattelemme, että alkoholin käyttö on yksityisasia ja nuorten juomiselle ei mahda mitään.

Välttääkseen tiukat
lainsäädännön ja markkinoinnin rajoitukset alkoholiteollisuus kiirehtii puhdistamaan imagoaan naamioitumalla hyväntekijäksi rahoittamalla urheilutoimintaa, nuorisotyötä ja nyt myös ehkäisevää päihdetyötä.
Nyt Suomen alkoholiteollisuus on valmistelemassa päihdeopetusmateriaalia kouluille. Punahilkan vaatteissa susikin näyttää sopivalta kumppanilta neuvottelupöydissä ja opettajan kateederilla.
Teollisuuden viestintä voi ensilukemalta näyttää ihan hyvältä. Vasta paneutumalla asiaan huomaa, että suden iso kuono pilkistää punaisen hilkan alta: ”Kännissä olet ääliö” tai ”K18” ja alkoholin mielikuvamarkkinointi vahvistavat mielikuvaa:

Alkoholin käyttö
on keskeinen osa hyvää elämää, joka  lisää mielihyvää ja sosiaalista menestystä
Alkoholijuomien vapaa saatavuus ja rajoittamaton juominen ovat ihmisen perusoikeuksia, joita ei pidä rajoittaa
Ihminen on itse vastuussa siitä, että hän osaa käyttää alkoholia hallitusti. Teollisuuden ja kaupan ei tarvitse vastata tuotteen aiheuttamista haitoista
Alkoholiala on vastuullinen toimija ja merkittävä kansallinen/kansainvälinen työnantaja ja rahoittaja, joten se ansaitsee oikeuden olla mukana kaikessa päätöksenteossa

Viestit ovat varsin samat kuin mitä tupakkateollisuudella oli. Ero on siinä, että kun silmät avautuivat, kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja ammattilaiset alkoivat lukea viesteistä rivien välit. Syntyi poliittista painetta muuttaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Vähitellen ovat myös WHO ja EU lähteneet rajoittamaan tupakka-alaa lainsäädännöllä ja kansanterveysohjelmilla.

Katso oman lapsesi/lapsenlapsesi päiväkotiryhmää tai koululuokkaa. Antaisitko kolmanneksen tästä joukosta altistua tappavalle taudille? Jos et, ala vaikuttaa! Kuuntele, osaatko itse puhua alkoholista neutraalisti.  Seuraa mediaa ja kiinnitä päättäjien huomio alkoholin käyttöä ihannoivaan viestintään. Toimi omassa ympäristössäsi lasten ja nuorten turvallisuuden lisäämiseksi.

Pahaa tapahtuu silloin, kun hyvät ihmiset ovat hiljaa!

Teksti: Ritva Kuusisto