Raitis

Raittiuden Ystävät Ry

Alankomaissa mietitään, onko suhtautuminen alkoholiin liian liberaalia

wim1Alankomaat kilpailee maailman liberaaleimman kolkan tittelistä. Wim van Dalenin haastavana työnä on ollut saada vapaamieliset hollantilaiset ymmärtämään, että alkoholin käytön ja mainonnan rajoittaminen on kaikkien etu. Vastapuoli on mennyt jopa henkilökohtaisuuksiin saadakseen hänet vaikenemaan, mutta työ on jo kantanut selvää hedelmää: tavallisten hollantilaisten asenteissa on tapahtunut muutos.
Nuoren Wim van Dalenin silmät avautuivat, kun hän tapasi työssään narkomaaneja.
– Kun kuuntelin narkomaanien tarinoita, tajusin millaiset yhteiskunnalliset voimat ovat addiktion takana. Addiktio ei synny sattumalta, siitä ei pidä syyttää ensisijaisesti ihmisten heikkoutta vaan rahaa. Addiktio on huumeen tuottajien voimannäyte.
Tuolloin Wim van Dalen työskenteli laittomien (siis vapaamielisten Alankomaittenkin laissa kiellettyjen) huumeiden käytön torjuntaryhmässä. Kansalaisten ja yhteiskunnan tuki oli selvää, sillä laittomat huumeet eivät ole osa Alankomaiden laillista päivittäistaloutta ja enemmistön elämää.
Wim van Dalen ymmärsi kuitenkin, mikä huume on kaikista vaarallisin ja vaikutusvaltaisin. Sitä juodaan kaikkialla, eikä sen käyttöä rajoittavien lakien rikkomista valvota Alankomaissa. Rohkeasti hän ryhtyi Nederlands Instituut voor Alcoholbeleidin eli Alankomaitten alkoholipolitiikkainstituutin johtajaksi.
Instituutti pyrkii sekä kasvattamaan suuren yleisön tietoisuutta alkoholin käytön riskeistä että muuttamaan vapaamielistä alkoholipolitiikkaa.
Alkoholipolitiikkaan pyrkivät vaikuttamaan muutkin tahot.

Katse paikallistason päättäjiin

– Alkoholiteollisuuden edustajat istuvat EU:ssa joka pöydässä ja joka komissiossa. He vähättelevät tutkimustuloksia alkoholin käytön vaaroista ja väittävät, etteivät ne ole tieteellisesti uskottavia, vaikka ne olisi tehty hyvissä yliopistoissa. Heillä on omat tiedemiehet, jotka tuottavat toisenlaista tutkimustietoa, Wim van Dalen tietää.
Alkoholiteollisuuden lobbarit menevät surutta myös henkilökohtaisuuksiin.
– He kritisoivat henkilöitä, yrittävät asettaa meidän luotettavuutemme kyseenalaiseksi. Minun uskottavuuteni on onneksi kasvanut kun olen tehnyt tätä työtä vuosia ja ihmiset tuntevat minut, Wim van Dalen toteaa.
Eräs tapa kaivaa maata raittiimman Euroopan esitaistelijoiden alta on niputtaa heidät yhteen maineikkaiden aktivistiryhmien kanssa. Monia EU-poliitikkoja hermostuttaa kaikki radikaaliin kansalaisaktivismiin liittyvä.
Alkoholiteollisuuden valta on sitä suurempi, mitä korkeammalla päätöksenteon tasolla liikutaan.
Alankomaitten alkoholipolitiikkainstituutti on kuitenkin kääntänyt tämän voitokseen. Nimittäin samaa kaavaa seuraten alkoholiteollisuuden valta on paikallistasolla hyvin pieni! Kaikkialle teollisuuden lonkerot eivät riitä.
– Alkoholiongelmat näkyvät tulevan sitä paitsi maksettavaksi nimenomaan paikallistasolla, Wim van Dalen muistuttaa.
– Siksi kuntien ja kaupunkien valtuustot ymmärtävät ja auttavat meitä.
On laskettu, että alkoholin haitat Alankomaitten kansantaloudelle ovat viisi kertaa hyötyjä suuremmat. Laskua eivät luonnollisesti maksa ne, jotka käärivät hyödyn ja voitot.

Hollantilainen juo jo ala-asteiässä

Hollantilaisten liberaalit arvot käyvät ilmi alkoholin käyttöä koskevista tilastoista. Noin 70 prosenttia 12-vuotiaista hollantilaistytöistä kertoo jo aloittaneensa alkoholin käytön. 15-vuotiaista hollantilaisista puolet juo alkoholia vähintään viikoittain, ja 17 vuoden ikään ehtineistä pojista jo lähes 80 prosenttia.
40 prosenttia hollantilaisvanhemmista hyväksyy sen, että 12–13 -vuotiaitten lasten juhlissa juodaan, eikä aikuisia ole läsnä. Mitä 14–15 -vuotiaitten juhliin tulee, jo 65 % vanhemmista hyväksyy saman.
– Hollantilaisvanhempien mielestä alkoholin käyttö on samanlainen harjoittelua vaativa asia kuin pyöräily tai liikennesäännöt. Ajatellaan, että tämäkin pitää oppia lapsena, Wim van Dalen paljastaa.
Aikuisista miehistä 17 prosentilla ja naisista neljällä prosentilla on Alankomaissa selkeitä henkilökohtaisesta alkoholin käytöstä johtuvia ongelmia.
Tutkimukset liberaalin ilmapiirin vaikutuksista puhuvat yksiselitteistä kieltä. Ne hollantilaisnuoret, joiden vanhemmat ovat kulkeneet vastavirtaan ja kieltäneet alkoholin käytön, juovat vähemmän.
Mainonnan rajoittamisellakin on merkitystä. Nuoret juovat niitä juomia, joiden hauskat mainokset pyörivät televisiossa. Ja mitä useammin mainos pyörii ruudussa, sitä enemmän nuoret juovat.
– Nuoret ovat alttiimpia mainosten vaikutukselle kuin aikuiset. Vielä kehittyviin aivoihin mainoksilla on vahva epätietoinen, alitajuinen piilovaikutus, Wim van Dalen muistuttaa.
– Tänä vuonna saimme Alankomaihin ensimmäisen alkoholimainontaa rajoittavan lakimme! Se kieltää alkoholimainokset televisiossa ennen iltayhdeksää, hän tuulettaa.

Maine kiinnostaa, ei kansanterveys

– Alkoholiteollisuuden edustajat sanovat aina, että meillähän on yhteinen ongelma.
– Minä aina vastaan siihen, että ongelma voi olla sama, mutta ratkaisu on eri. Kun heille raha on tärkeintä, meille tärkeintä on terveys, ja uskomme, että alkoholiongelmia vähennetään vähentämällä juomista, Wim van Dalen toteaa.
Keski-Euroopan alkoholiteollisuus on ottanut valitettavan viisaasti oppia tupakkateollisuuden kohtalosta. Tupakkateollisuus kiisti passiivisen tupakoinnin vaarallisuuden eikä uskonut, että mikään voisi sen valtaa horjuttaa. Ylimieliset savukepohatat saivat mitä ansaitsivat, kun julkinen mielipide ja lait kääntyivät heitä vastaan.
– Alkoholiteollisuuden edustajat ovat huomanneet, että yleisesti hyväksyttyjen viestien toistelu luo heille hyvän imagon. Siksi he puhuvat vastuullisesta alkoholin käytöstä ja valittelevat sitä, että jotkut eivät osaa juoda.
Erityisesti Hollannissa alkoholiteollisuus vetää mielellään esille liberaaliuskortin. Maassahan on perinteisesti annettu kaikkien kukkien kukkia. Ihmiset on helppo saada pitämään epäreiluna sitä, että yksittäisten ihmisten alkoholin käyttöä rajoitetaan. He nielevät herkästi mitä teollisuus heille syöttää: alkoholi itsessään ei ole ongelma, jotkut känniääliöt vain käyttävät sitä ongelmallisesti. On siis väärin rajoittaa mainontaa tai nostaa alkoholiverotusta.
Alkoholiteollisuudella riittää rahaa, jolla vaikuttaa. Van Dalenin johtama instituutti osaa kuitenkin hyödyntää ilmaista julkisuutta. Se tekee parhaansa, jotta eri tiedotusvälineiden toimittajat tarttuisivat tieteellisiin tutkimustuloksiin alkoholin käytön vaaroista.
– Alkoholiongelmia käsitellään nyt maamme lehdissä ja televisiossa joka viikko, kun vielä 2000-luvun alussa alkoholi ei ollut yleinen keskustelunaihe Alankomaissa, van Dalen iloitsee.

Kun tutkimukset heräsivät henkiin

Instituutti tekee myös omia tutkimuksiaan. Se värväsi joukon alle 14- ja 15-vuotiaita ostamaan alkoholia kaupoista, baareista ja urheilukanttiineista.
85 prosenttia myyjistä ei kysynyt nuorilta papereita, mitä ikinä he ostivatkin. Alankomaiden lain mukaan alle 16-vuotiaille ei saa myydä mietojakaan alkoholijuomia, ja väkeviä tulisi myydä vain yli 18-vuotiaille.
– Alkoholin myymisestä alaikäiselle ei tule mitään seurauksia. Joissain muissa maissa kassatyöntekijä tai baarimikko voisi saada potkut, mutta meillä Alankomaissa ei piitata, van Dalen hymähtää.
Yhteistyö paikallistason päättäjien kanssa on kuitenkin saanut asiat muuttumaan yksittäisillä paikkakunnilla.
Alankomaissa ei toteudu myöskään laki siitä, ettei humaltuneille saisi anniskella lisää. Tätä todistamaan instituutti palkkasi näyttelijöitä. Näyttelijät esittivät joko hieman, vähän enemmän tai erittäin humaltuneita.
– Näyttelijät kävivät 50 illanviettopaikassa ja vain kahdessa niistä he eivät saaneet lisää alkoholia, vaikka olisivat esittäneet erittäin humaltuneita, van Dalen sanoo.
Eräs TV-kanava kiinnostui tutkimuksesta ja se toistettiin kameroitten edessä.
Nämä mediaseksikkäät tempaukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tavalliset hollantilaiset ovat alkaneet tarkistella asenteitaan. Yhä useampi on alkanut kannattaa olemassa olevien lakien noudattamista. Ymmärrys siitä, että joillakin elämänalueilla yleisestä äärivapaamielisyydestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, on leviämässä.

Nuorista on hyvä aloittaa

Wim van Dalen vieraili Helsingissä kesäkuussa Raittiuden Ystävien kutsusta. Hän puhui Suomen eduskunnalle alkoholimainonnasta.
Van Dalenin johtaman instituutin saavutukset Alankomaissa osoittavat, että Suomikin voidaan saada muuttumaan. Meidän raittiimmasta Suomesta haaveilevien tulisi keskittyä paikallistason vaikuttamiseen.
Voisimme myös yrittää saada valtamedian kiinnostumaan alkoholin käytön ongelmista. Juomisen vaikutukset nimenomaan nuorten aivoihin on esimerkiksi aihe, jonka esilläolo julkisuudessa voi johtaa muutoksiin.
Se voi liikahduttaa myös päättäjien sydämiä.
– Poliitikot eivät yleensä viitsi kohdistaa toimenpiteitä aikuisiin, vaikka suurin ongelma on kiistattomasti aikuisilla. Mutta nuorista aloittamalla voimme muuttaa poliittista ympäristöä, van Dalen tietää.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila