Raittiuden Ystävät Ry
Alkoholismi ei ole vain juovan ihmisen ongelma. Se on sairaus, joka vaikuttaa koko perheeseen. Alkoholismi nakertaa tiensä sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttaa erityisesti alkoholistin läheisiin perheenjäseniin. Alkoholistin lapsen elämään lapsuus pullon varjossa jättää monia haavoja, jotka saattavat nousta pintaan vasta aikuisiällä.
Jatkuva epävarmuus lapsuudessa, lupaukset joita ei pidetty, häpeä omista vanhemmista, tuen ja avun puute, kaikki jättävät jälkensä lapseen. Myös aikuiselle ihmiselle juova vanhempi aiheuttaa surua ja huolta, turhautuneisuutta ja syyllisyyttä.
Alkoholistien aikuisista lapsista puhutaan yhä yllättävän vähän, vaikka heitä on Suomessa hyvin paljon. Valitettavan usein alkoholistien läheiset jäävät kokonaan vaille tukea, eikä alkoholistien aikuisten lasten ongelmia välttämättä edes tunnisteta.
– Suomessa on noin 600 000 riskitason päihdekäyttäjää ja heillä kullakin on 2-4 läheistä, joihin juominen välittömästi vaikuttaa. Alkoholistien läheisiä, jotka tarvitsevat tukea, on siis pitkälti toista miljoonaa, sanoo Raila Taipale Myllyhoitoyhdistyksestä.
Myllyhoitoyhdistys ry on ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön asiantuntijajärjestö. Yhdistys tarjoaa koulutusta ja kursseja yrityksille, yhteisöille ja yksilöille. Yhtenä harvoista paikoista Suomessa yhdistys tarjoaa hoitoa myös alkoholistien läheisille.
– Alkoholistien läheiset jäävät yhä edelleen Kelan tuen ulkopuolelle. Monissa pitkäaikaissairauksissa on tarjolla sosiaalivakuutuksen kautta korvattavaa kuntoutusta omaisille, mutta alkoholistien läheisille tarkoitetut ohjelmat jäävät tuettavan kuntoutuksen ulkopuolelle. On väärä uskomus, että riittää kunhan päihderiippuvainen saadaan hoitoon. Alkoholismi on koko perheen sairaus, muistuttaa Taipale.
Jos perheessä on alkoholismia, se vaikuttaa jääväämättömästi siihen miten perhe toimii. Roolit saattavat kääntyä nurin niskoin, niin että lapsi joutuu ottamaan vanhempiensa paikan aivan liian nuorena. Jos perheessä salaillaan juomista, syntyy valheiden verkko, johon lapsi tahtomattaan joutuu mukaan. Lapsi saattaa joutua häpeämään humalaista isää koulun joulujuhlassa, tai pettyä kerta toisensa jälkeen kun äiti ei ilmaannukaan paikalle lupauksistaan huolimatta.
– Lapsuudenkodissa alkoholistin lapsella on arvottomuuden kokemus. Hän kokee, että pullo menee hänen edelleen, alkoholi on parempi kuin lapsi, Taipale valottaa.
– Jos perheessä on yksikin käyttäjä, vie alkoholi myös perheen toisen aikuisen mukanaan.
Taipale ei mielellään lähde erittelemään erityispiirteitä tai oireita, joita alkoholistien aikuisilla lapsilla esiintyy. Hän vertaa ihmisiä, joilla on ollut erilaiset kasvuympäristöt lapsina ja toteaa että ihminen, joka on saanut paljon turvaa, suojaa ja rakkautta lapsuudessaan, uskaltautuu maailmaan uteliaana ja itseensä luottaen, kun taas lapsi, joka ei ole saanut kokea näitä tunteita, kokee aikuisenakin ulkomaailman ja todellisuuden uhkana.
– Alkoholistin aikuinen lapsi saattaa kärsiä jatkuvasta pahasta olosta, eikä hän halua itselleen mitään hyvää tai kivaa. Perheessä, jossa on addikti, perheen muut jäsenet luopuvat omista tarpeistaan. Perheessä vallitsee yleinen mielipaha ja huonovointisuus. Tämä on monien somaattisten ja psyykkisten oireiden alkukoti ja jo suuren esiintyvyytensä vuoksi todellinen kansanterveydellinen ongelma.
Apua alkoholistien aikuisille lapsille on tarjolla niukasti. Kun lapsuuteen liittyy paljon syyllisyyttä ja häpeää, saattaa kynnys hakea apua olla korkea. Ongelmaa ei myöskään yleisesti tunnisteta, joten alkoholistien aikuisten lasten oireista on suhteellisen vähän tietoa. Toipuminen on kuitenkin mahdollista.
– Paras apu alkoholistien aikuisille lapsille on vertaistuki. Keskinäinen jakaminen missä tahansa muodossa on hyvin tärkeää, Taipale sanoo.
Jos alkoholistien lähimmäisiä on Suomessa parin miljoonan paikkeilla, niin saman kokeneita ihmisiä löytynee jokaisen lähipiiristä. Erinomainen paikka päästä jakamaan kokemuksia ja hakemaan tukea omaan toipumiseen ovat Alkoholistien aikuiset lapset (AAL) –ryhmien kokoontumiset. Kokoontumisissa esiinnytään nimettömästi ja siellä noudatetaan 12-askeleen periaatetta. Ketään ei syyllistetä ja painopiste on kunkin omassa kasvussa sekä irtaantumisessa menneisyyden syyllisyydestä. Ryhmiä kokoontuu usealla paikkakunnalla ympäri Suomen ja osallistuminen ryhmään perustuu kaikella tapaa vapaaehtoisuuteen.
Esimerkiksi Myllyhoitoyhdistys ja Minnesota-hoito Lapualla tarjoavat apua alkoholistin läheisille.
Toipilaan nettilinkit:
Alkoholistien aikuiset lapset – AAL
www.aal.fi
www.myllyhoito.fi
www.minnesota-hoito.fi
www.adultchildren.org
– Kun päihdeongelmainen hakeutuu avun piiriin sosiaali- ja terveyspalveluissa, parasta olisi, jos siellä jo kysyttäisiin miten lähimmäiset voivat, miettii Taipale.
Oman toipumisprosessin voi aloittaa myös omatoimisesti tutustumalla alan kirjallisuuteen. Myllyhoitoyhdistyksen julkaisema kirja Rakkaasta raitis on yksi mahdollinen itsehoito-opas.
– Rakkaasta raitis avaa problematiikkaa alkoholismin vaikutukseen perheessä. Kirja avaa näkökulmia siihen, miten alkoholistin läheinen on mahdollisesti lukkiutunut tiettyyn vuorovaikutuskuvioon ja miten hän voi irrottautua siitä ja omaksua itsensä ja sitä kautta koko perheen kannalta terveemmän toimintamallin, kertoo Taipale.
Jos suhde vanhempiin on tulehtunut alkoholismin takia tai jos muistot lapsuudesta eivät jätä rauhaan aikuisiälläkään, niin toivoa siis on! Toipuminen voi alkaa vaikka oman kodin suojassa, nenä kirjassa – ei kuulosta liian vaaralliselta, eihän? Lopulta syyllisyyden ja häpeän, vihan ja inhon tunteet väistyvät prosessin myötä. Kukapa ei haluaisi elää tasapainoista, ilon täyteistä elämää? Myös alkoholistin aikuisella lapsella on siihen oikeus. Matka kokonaiseksi ihmiseksi, joka operoi luontevasti osana yhteisöä, saattaa olla pitkä ja kivulias, mutta jos määränpäässä odottaa täysillä elettävä elämä, niin miksi ei lähteä matkaan?