Raittiuden Ystävät Ry
Suomen ASH TIEDOTE 5.6.2009
YK:n yleiskokous julisti kesäkuun 5. päivän vuonna 1972 Maailman ympäristöpäiväksi. YK:n teemapäivien julistaminen on eräs valtioiden käytettävissä oleva ja näkyvä keino jonkin asian esiin nostamiseksi. Maailman ympäristöpäivän teema on tänä vuonna ”Maapallo tarvitsee sinua –toimi ilmastonmuutosta vastaan”.
Metsätuhoja pidetään yhtenä pahimmista ympäristöongelmista, mikä näkyy ilmastomuutoksessakin. Valtaosa tupakasta kasvatetaan kehitysmaissa, joissa suuret metsäalueet on kaadettu energian saamiseksi. Sen vaikutus ekologiseen tasapainoon, erityisesti kuivemmilla alueilla, on tuhoisa: vesikerrokset mataloituvat, lähteet ja kaivot kuivuvat ja autiomaita syntyy metsien tilalle.
Tupakan tuotannossa tarvitaan puuta tupakan lehtien kuivattamiseen ja pakkausmateriaalien valmistamiseen. Arvioiden mukaan 300 savuketta kohden tarvitaan yksi puu. Tupakkaa voitaisiin kuivata muillakin polttoaineilla, mutta ne ovat liian kalliita köyhille maille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain pieni osa tupakan lehdistä kuivataan polttopuulla, mutta Brasiliassa ja samoin suurimmaksi osaksi Afrikassa, Intiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä lähes koko sato.
Trooppiset metsät ovat maapallomme keuhkot ja niiden osuus on noin 14 % maapallon pinta-alasta, sademetsien osuus niistä on seitsemän prosenttia. Niitä tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla ja eräistä maista ne on hävitetty lähes kokonaan. Kun sademetsät kuluttavat fotosynteesissä valtavia määriä hiilidioksidia, niiden katoamisen seurauksena sitä pääsee entistä enemmän ilmakehään.
Metsien tuhoutuminen jättää maaperän alttiiksi tuulten ja sateiden kuluttavalle vaikutukselle, mikä vie pohjaa maataloustuotannon kehittämiseltä. Kun metsät vähenevät ja eroosio kiihtyy, kehitysmaiden ruokamultakerros tuhoutuu laskettua nopeammin. Kerran menetetty ruokamultakerros on poissa kymmenien ja satojen sukupolvien ajan.
Tupakan viljely lisää terveysongelmia
Eroosion ja vesipulan ohella kolmas merkittävä ongelma on polttopuupula. Lähes puolet ihmiskunnasta keittää edelleen ruokansa polttopuulla tai eläinten lannalla. Polttopuun vähetessä siitä on tullut myös arvokasta kauppatavaraa ja sen hinnannousu merkitsee, että köyhien perheiden tulee syödä yhä vähemmän. Toinen vaihtoehto on syödä keittämätöntä ruokaa huolimatta terveydellisistä seurauksista.
Kun maata käytetään tupakan kasvattamiseen, se on poissa ruuan tuotannosta, jolloin tupakkaa viljelevät valtiot joutuvat riippuvaisiksi muiden maiden peruselintarvikkeista. Näin aliravitsemuksesta tulee pysyvä ongelma. Samalla se asettaa ihmiset entistä eriarvoisempaan asemaan, koska vain varakkailla on mahdollisuus ostaa ruokaa.
Tupakka on altis monille tuhohyönteisille, minkä vuoksi sadon varmistamiseksi tarvitaan paljon torjunta-aineita. Lukutaidottomat tai vähän koulutusta saaneet viljelijät eivät ymmärrä niiden käyttöohjeita tai varoitusmerkintöjä. Huolimattoman käsittelyn seurauksena myrkyt kulkeutuvat pohjavesiin ja tekevät veden juomakelvottomaksi. Lisäksi hyönteismyrkkyjen laaja käyttö voi kehittää hyönteisten vastustuskykyä, mikä vaikeuttaa esimerkiksi malarian ehkäisyä. Tämä lisää entisestään kehitysmaiden vakavia terveysongelmia.
Vastuu kehittyneillä mailla
Metsien korvaamiseksi on ponnisteltu vain vähän, sillä niiden korvaaminen vaatii paljon voimavaroja. Viljelymaalle on yritetty istuttaa nopeasti kasvavaa eukalyptuspuuta, jolloin se kasvaa nopeammin kuin karussa maaperässä. Kuitenkin vain harvoilla viljelijöillä on varaa uhrata maata puiden kasvattamiseen, koska puuta on saatavissa ilmaiseksi ympäristöstä. Toisaalta eukalyptuksien tehoviljelyn sanotaan köyhdyttävän ja kuivattavan maaperää, koska se vaatii paljon ravinteita ja vettä. Pieniä tiloja omistavilla viljelijöillä ei ole halua eikä mahdollisuutta käyttää suurta osaa maastaan vuosiksi tuottamattoman puun kasvatukseen.
Metsätuhoja pahentavat hallitusten talous-, maatalous- ja maankäyttöpolitiikka sekä maiden köyhyys, velat ja kasvavat väestömäärät. Nopeasti lisääntyvä väestö lisää entisestään sademetsiin kohdistuvaa uhkaa.
Vastuu ympäristön muuttumisesta on ensisijaisesti meillä, joilla elämän perustarpeet on tyydytetty ja joilla on mahdollisuuksia toimia tulevaisuuden ympäristön puolesta. Kehitysmaita tulisi aktiivisesti tukea tupakoinnin ja tupakan viljelyn ehkäisyssä ja asia tulee ottaa osaksi virallista kehitysyhteistyötämme.