Raittiuden Ystävät Ry
Alkoholi on Suomen lastenkin myrkyttäjä numero yksi. ”Jos nykyinen kehitys jatkuu, on vain ajan kysymys, milloin tulee kuolemantapauksia”, toteaa lasten myrkytyksistä väitöskirjan tehnyt lääkäri Juho Kivistö Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Potilas on nuori ja tajuton ja hänen verensokerinsa matalalla. Hänet on pantava suonensisäiseen nesteytykseen.
Joka päivä kaksi tai kolme alle 20-vuotiasta joutuu Suomessa sairaalan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi.
Kun tällaisen uutisen lukee, ensimmäisenä nousee mieleen taapero, joka on saanut auki väärän kaapin ja vaikkapa juonut pesuainetta.
Juho Kivistön helmikuussa tarkastettu väitöskirja Poisonings in Finnish Children osoittaa, että alle 5-vuotiaiden lasten sairaalahoitoon johtaneet myrkytystapaukset vähenivät noin 50 prosentilla vuosina 1971–2005 Suomessa. Syynä tähän on todennäköisimmin parantunut pakkausturvallisuus, vanhempien lisääntynyt tietomäärä myrkyllisistä aineista sekä Myrkytystietokeskuksen toiminta. Pienokaisten myrkytyskuolemat hävisivät lähes nollaan.
Baarikaappejaan aikuiset eivät sen sijaan taida osata lukita.
Tyypillinen alaikäinen myrkytyspotilas Tampereen yliopistollisessa sairaalassa onkin nimittäin alkoholia nauttinut teini- tai varhaisteini-ikäinen. Alkoholi on potkaissut häneltä tajun kankaalle koulun päättymisbileissä tai muuten vaan villinä viikonloppuna kavereitten kanssa.
– He tulevat sairaalaan usein ambulanssilla tajuttomina. Alkoholin vaikutus on ollut niin voimakas, että se on yllättänyt nuoren, kuvailee Kivistö, joka työskentelee lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä TAYS:ssa.
Kansainvälisesti hälyttäviä lukuja
Lapsipotilaiden myrkytysensiapukäynneistä 31 prosenttia johtui alkoholista TAYS:ssa vuosina 2002–2006. Se on kansainvälisesti hälyttävä luku.
– Monessa muussa länsimaassa, jossa asiaa on tutkittu, lukema on 10 prosenttia tai allekin, Juho Kivistö selventää.
Osastohoitoon alkoholimyrkytyksen vuoksi joutuneiden alle 20-vuotiaiden ilmaantuvuus kaksinkertaistui vuosina 1971–2005. TAYS:n lastentautien ensiapuun myrkytyksen vuoksi joutuneiden 10–15 -vuotiaiden kohdalla myrkytyksen aiheuttanut aine oli alkoholi lähes kahdessa tapauksessa kolmesta.
Kun katsotaan alle 16-vuotiaiden myrkytyskuolemia Suomessa, nähdään sukupuolten välillä selviä eroja. Pojilla on enemmän päihdekäytöstä aiheutuneita myrkytyksiä – tytöillä taas itsetuhoista käyttäytymistä.
– Jos nuori joutuu sairaalahoitoon alkoholimyrkytyksen takia, siitä tehdään lastensuojeluilmoitus. TAYS:ssa yritetään pitää rutiinina sitä, että illalla sairaalaan tuotu nuori tapaa esim. seuraavana päivänä myös nuorisopsykiatrin, Kivistö kuvailee.
Riittääkö se?
– Voi olla, että osalla lapsista olisi tarvetta pidempään hoitosuhteeseen. Jääkö tarvittava hoito joskus psykiatrian puolen resurssipulan vuoksi saamatta, sitä en osaa sanoa.
Kivistön mukaan on päivänselvää, että päihteitä käyttävän nuoren aivot muokkautuvat helposti päihderiippuvaisiksi.
Väitöskirjan mukaan yksi prosentti vuosina 1971-2005 sairaalahoitoon joutuneista 0-19-vuotiaista myrkytyspotilaista menehtyi myöhemmin elämässään myrkytykseen.
– Aikuinenhan ei joudu esimerkiksi päihdeongelman vuoksi hoitoon ellei itse hakeudu, Kivistö muistuttaa.
Pienten potilaiden tohtori, Juho Kivistö, erikoistuu lastentauteihin.
Hän sai kipinän väitöskirjaansa yllättyessään siitä, miten vähän lasten myrkytyksiä on Suomessa tutkittu; viimeisimmät kattavat tutkimukset ovat 80-luvulta.
Alkoholilukemia lukuun ottamatta Kivistö on iloinen väitöskirjassaan esiin tulleista luvuista: lasten myrkytystapaukset ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet.
Syrjäytyvät juovat yhä enemmän
Alkoholin ja muiden päihteiden sekakäyttö ainakin alle 16-vuotiaiden myrkytystapauksissa näyttäisi Kivistön väitöskirjan perusteella verraten harvinaiselta.
Nuorten tilastollinen raitistuminen ei näy Kivistön tutkimustuloksissa mitenkään. Tämä ei hänen mielestään välttämättä puhu raitistumistrendiä vastaan.
– Sen sijaan se voi kertoa yhteiskunnan kahtiajakautuneisuudesta. Ehkä ne, jotka syrjäytyvät, juovat yhä enemmän.
Kyse ei kuitenkaan ole köyhät vastaan rikkaat -kahtiajaosta. Ambulanssi kiidättää sairaalaan yhtä lailla kalliiden luksuslukaalien kuin köyhien yksinhuoltajienkin sammuneita lapsia.
– Meidän aikuisten täytyisi herätä. Olivatpa vanhempien omat juomatavat minkälaiset hyvänsä, niin alkoholi ei ole millään tavalla alle 18-vuotiaalle sopiva aine, Juho Kivistö painottaa.
Yllättävän hyvä uutinen on, että vuosina 1969–2003 vain kolme alle 16-vuotiasta suomalaislasta menehtyi alkoholimyrkytykseen, viimeisinkin heistä 1970-luvulla. Kivistöstä on kuitenkin vain ajan kysymys, koska suomalaisnuoria alkaa kuolla alkoholimyrkytyksiin, jos nykyinen kehitys jatkuu.
Miksi aikuiset huumaavat lapsiaan?
Kun alle 16-vuotias on sairaalassa alkoholimyrkytyksen takia, tapauksen voi nähdä kemiallisena pahoinpitelynä. Pahoinpitelijä on aikuinen, joka on alkoholin lapselle välittänyt: omansa antanut, välityspalkkion ottanut tai lapselle myynyt.
Juho Kivistö haluaisi herättää keskustelua toisenlaisesta lasten kemiallisesta pahoinpitelystä. Joissakin myrkytystapauksissa sekava tai huonokuntoinen lapsi on aikuisten huumaama.
– Sekin mahdollisuus on pidettävä mielessä, että esimerkiksi lapsen vanhemmat ovat saattaneet turvautua huumaaviin lääkkeisiin saadakseen levottoman tai jatkuvasti itkevän lapsensa rauhoittumaan, Kivistö kertoo.
Kaiken kaikkiaan Juho Kivistö yllättyi omista tutkimustuloksistaan. Myrkytystapausten yleisen vähenemisen vuoksi hän yllättyi positiivisesti, mutta alkoholimyrkytysten osalta negatiivisesti.
– Kun katsoo koko väestön alkoholimyrkytyskuolemia vuosina 1971–05, niitten määrä on miehillä kaksinkertaistunut ja naisilla kuusinkertaistunut. Tämä on koko yhteiskunnan ongelma, ja lasten myrkytystapaukset ovat siitä vain jäävuoren huippu, Juho Kivistö toteaa ja suree:
– Maamme alkoholikulttuurin tuntien saattoi odottaa lasten alkoholimyrkytysten määrän kasvua, mutta silti näin negatiivinen tulos yllätti.