Raittiuden Ystävät Ry
Nuoret ovat kukannuppuja. He pystyvät paljon enempään kuin uskommekaan. Jos heidän elinvoimaansa ja kykyjään ei ohjata oikeaan suuntaan, he saattavat kanavoida ne alkoholiin ja huumeisiin, ja heitä aletaan pitää haittana ja ongelmana. Mutta jos nuoret saavat oikeanlaista koulutusta, he voivat olla suureksi hyödyksi yhteiskunnalle.
Näin uskoo Didi Ananda Krpa, Ananda Marga -liikkeen nunna, joka työskentelee Ananda Margan päiväkodissa Espoossa.
Pikkulapsetko osaisivat istua paikallaan ja meditoida? Kyllä vaan! Espoolaisen Sunrise Kindergardenin päiväkotilapset aloittavat aamunsa meditoiden. Englanninkielinen päiväkoti tarjoaa vain kasvisruokaa, ja kasvatusfilosofia nojaa muutenkin vahvasti hindulaiseen arvomaailmaan.
Päiväkodin kantava voima on Didi Ananda Krpa, Ananda Marga -liikkeen nunna, jonka kirkkaanoransseja vaatteita ei voi olla huomaamatta. Kasvotkin ovat kirkkaat, hymystä.
– Ananda Marga -filosofiaan kuuluu ajatus siitä, että olemme kaikki yhtä. Siksi emme tahdo vahingoittaa eläviä olentoja, emme ihmisiä emmekä eläimiä, kasveja, merta… Päiväkotimme antaa ekologista kasvatusta, Didi kertoo.
Myös oma keho kuuluu luomakuntaan, eikä sitä saa vahingoittaa. Alkoholi on Didille myrkky, joka tekee pahaa kehon soluille ja kudoksille.
– Me rakennumme kirjaimellisesti siitä, mitä syömme. Jos emme juo alkoholia emmekä syö lihaa, meillä on hyvät solut. Silloin olemme älykkäämpiä, terveempiä, näytämme nuoremmilta ja tunnemme olomme kevyemmäksi, Didi sanoo.
Sitä paitsi alkoholi tekisi meditaatiosta mahdotonta. Meditaatio on keino kohottautua universaalin rakastamisen tasolle.
– Koko luomakuntaa voi rakastaa samalla tavalla kuin rakastamme puolisoamme, äitiämme, lapsiamme, Didi vakuuttaa.
Jumalia kotialttarilla
Hinduja on maailmassa noin 850 miljoonaa, suurin osa heistä Intiassa ja Intian naapurimaissa.
· Joidenkin mielestä hinduksi ei voi kääntyä, ainoastaan syntyä, koska uskontoon kuuluva kastilaitos on vuosisatojen varrella muuttunut perinnölliseksi instituutioksi. Laveamman määritelmän mukaan kuka tahansa, joka uskoo suurimpaan osaan hindulaisuuden yleisimmin kannatetuista opeista, on hindu.
· Tällaisia oppeja ovat usko sielunvaellukseen ja karman lakiin, kasvissyönnin ideaali, vakaumus siitä, että Jumala voi ilmentyä lukemattomissa hahmoissa ja Hänen luokseen vie useita eri teitä, usko joogaharjoitusten ja meditoinnin terveellisyyteen, gurun valitseminen ja seuraaminen sekä Veda-kirjojen ja Mahabharata- ja Ramayana -eeposten kunnioittaminen pyhinä.
· Hindukodin tunnistaa yleensä kotialttarista, jolla on jumalankuvia. Suosituimpiin jumaliin ja jumalattariin lukeutuvat Krishna, Rama ja Sita, Hanuman, Durga, Ganesha ja Shiva. Jumalattaret ja jumalat nähdään kuitenkin viime kädessä yhden kaikkivaltiaan Jumaluuden ilmentyminä.
· Ihmisen uskotaan olevan kuolematon sielu, joka vaihtaa välillä ruumista niin kuin vaattetta. Jokainen sielu on pohjimmiltaan pieni pala kaikkialla läsnä olevaa Jumaluutta – siis jumalainen itsekin.
· Kastilaitos on oppi ihmiskunnan jakautumisesta neljään erilaiseen ryhmään: bramiineihin, kshatrijoihin, vaisjoihin ja suudriin. Kaikkia tarvitaan yhtä lailla, jotta yhteiskunta pysyisi pystyssä ja elinvoimaisena. Kastit voidaan nähdä perinnöllisinä yhteiskuntaluokkina, tai sitten itse kunkin omiin luonteenpiirteisiin pohjautuvina luonneanalyyseina, jolloin minkä tahansa perheen lapsi voi periaatteessa edustaa mitä tahansa kastia.
· Bramiinit soveltuvat parhaiten tutkimus- ja opetustehtäviin, filosofeiksi ja kirjallisiin töihin. Kshatrijat palvelevat yhteiskuntaa parhaiten poliitikkoina, johtajina ja sotilaina. Vaisjat ovat synnynnäisiä käsityöläisiä, kauppiaita ja maatalousyrittäjiä. Suudrien kutsumuksena on palvella muita esimerkiksi hoitoalan töissä tai duunareina.
· Hindulaisuus ei ole lähetysuskonto, mutta joidenkin gurujen seuraajat tekevät aktiivista sananlevitystyötä länsimaissa asti.
· Suomessa toimii useita hindulaispohjaisia uskonnollisia yhteisöjä, jotka yleensä keskittyvät yhden gurun ympärille. Ananda Margan lisäksi niitä ovat esimerkiksi Sai Baba -yhteisö, ISKCON eli Hare Krishna -liike, äiti Amman seuraajat, Shri Caitanya Sangha sekä Shri Mataji Nirmala Devin opettaman Sahaja-joogan harjoittajat. Yhteisöjen jäsenet eivät välttämättä pidä itseään hinduina.
Joka teolla on seuraus
Hindulaisuus on maailmanuskonnoista vaikeasti määriteltävin. Intian ikivanhasta kulttuurista ammentava kokonaisuus pitää sisällään jopa keskenään aivan päinvastaisia uskomuksia ja oppeja, jotka elävät rinta rinnan. Onhan totuudella hindujen mukaan monet erilaiset kasvot.
Yhdet kasvot totuudelle on antanut Shrii Shrii Anandamurti, Ananda Margan perustaja (1921–1990). Hän halusi kanavoida uskovien ihmisten toimintatarmon yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen.
– Meditointi ja itseoivallukseen pyrkiminen on hyödytöntä, jos ihminen ajattelee vain itseään. Meidän tulisi aina ajatella toisia ennen itseä, Didi Ananda Krpa selittää Shrii Shrii Anandamurtin opetuksia.
Se ei välttämättä ole niin epäitsekästä kuin miltä kuulostaa – jos nimittäin uskoo karman eli syyn ja seurauksen lakiin.
– Voimme päästä pakoon kaikilta muilta, mutta Jumala on se, jolta emme pääse pakoon. Jokaisella teollamme on seurauksensa, Jumala jakaa kaikesta palkinnon tai rangaistuksen, Didi varoittaa.
Ananda Marga on kasvanut maailmanlaajuiseksi liikkeeksi, joka tarjoaa koulutusta ja työpaikkoja maailman köyhimmillä alueilla, auttaa luonnonkatastrofeissa ja puhuu naisten oikeuksien puolesta. Suurin osa Ananda Margan kannattajista toimintaa tukevia on maallikoita, mutta liikkeellä on myös 1 500 Didin kaltaista nunnaa ja munkkia.
’Nuoret menevät hukkaan’
Koulutukseen anandamargalaiset haluavat panostaa aivan erityisesti.
– Nuorisossa on tavattomasti potentiaalia, mutta melkein mikään koulutusjärjestelmä ei ohjaa sitä oikeaan suuntaan. Nuorilla on myös vahvat intohimot. Ilman oikeanlaista opastusta he lähtevät herkästi vahingolliseen suuntaan. Esimerkiksi juomaan alkoholia, Didi huolehtii.
Nuoret kaipaavat myös esikuvia, joita seurata. Moni valitsee esikuvakseen ryyppäävän rokkitähden – ja ajautuu kuin varkain itsekin kohti rellestävää elämäntapaa.
Didi valitsi kuitenkin nuorena esikuvakseen Shrii Shrii Anandamurtin. Hän vaikuttui Ananda Margan toiminnasta synnyinmaassaan Filippiineillä.
– Gurun ei tarvitse olla fyysisesti läsnä. Jos seuraa tarkasti gurun ohjaavaa filosofiaa, sielu voi vapautua, Didi uskoo.
Hindulaisuudessa sielut vaeltavat elämästä kuolemaan ja kuolemasta seuraavaan elämään, kunnes löytävät tien vapautukseen ja kulkevat sen loppuun. Vapautumista voidaan kuvata myös Jumalan yhteyteen tulemisena. Ihmisen ei tarvitse olla hindu ollakseen matkalla oikeaan suuntaan; suomalainen kristitty on hänkin omalla polullaan Jumalan luo. Jeesus on Jumalan poika, joskaan ei hindujen mielestä ainoa.
Lukemattomat hengelliset polut voidaan niputtaa tiedon, toiminnan ja rakkauden valtaväyliksi. Tiedon poluilla opiskellaan filosofiaa ja meditoidaan, toiminnan poluilla tehdään hyviä tekoja ja autetaan toisia, ja rakkauden poluilla hurahdetaan väkevästi Jumalaan.
Viisain lienee se, joka pinkoo yhtä aikaa kolmea väylää samaan suuntaan, kunnes ne sekoittuvat. Filosofinen vakaumus muuttaa kirjoista jokapäiväiseen elämään, ja rakkaus Jumalaan ilmenee yhteiskunnallisena auttamisena, onhan Jumala löydettävissä kaikista elävistä olennoista.
– Kaiken voi uhrata hyvään. Jos nuoriso on kiinnostunut rokista, se voi tehdä vaihtoehtomusaa, tai jos rokilla tienaa rahaa, rahalla voi tehdä hyvää, Didi Ananda Krpa muistuttaa.