Raittiuden Ystävät Ry
Tuskin kukaan tosiasiat tiedostava toivoo, että suomalaisten alkoholin kulutus kasvaisi 14–30 prosenttia. Valmisteilla oleva lakiuudistus viinitilojen alkoholimyyntioikeuksien lisäämisestä saattaa kuitenkin olla pieni halkeama, joka johtaa ison padon hallitsemattomaan hajoamiseen. Näin ounastelee Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.
Suomalaiset viinitilat saattavat saada luvan myydä 22-prosenttista alkoholia, jos valmisteilla oleva lakiuudistus menee läpi. Hanketta edistävä Ilkka Oksala, peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteeri, puolustelee uudistuksen tarvetta vapaalla markkinataloudella ja uutterien yrittäjien tukemisella.
– Tämä vähäpätöinen muutos, joka koskisi harvalukuisia, vähän myyviä, mukavia viinitiloja, saattaa olla pyörivä lumipallo, joka antaa pahimmassa tapauksessa kuoliniskun Suomen nykyistä alkoholin vähittäismyyntijärjestelmää vastaan, varoittaa Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.
– Dominoefektin vaara on ilmeinen. Seuraava askel voisi olla, että panimoala ja kauppa-ala yleisemmin vaatisivat samanlaisia oikeuksia.
Mielenkiintoista ja huolestuttavaa on, että lakiuudistusta on valmisteltu miltei salassa. Keskustelua ei ole yritetty herättää, eikä asiantuntijoiden näkökantoja ole edes kysytty. Stakesin työntekijöiden mukaan koko asia on huomattu ainoastaan yhdessä suomalaisessa sanomalehdessä.
– Ruotsissa on tutkittu, mihin alkoholin myyntipisteiden määrän kasvaminen voisi johtaa. Vaatimattomammassakin mallissa, niin kutsutussa lisenssimallissa, alkoholin kulutus kasvaisi 14 prosenttia, jos 400 Systembolagetin kaupan määrä kasvaisi 1 000 kauppaan, sanoo Tigerstedt.
Lisenssimallissa panimoiden ja viinitilojen yhteyteen ja miksei muuallekin putkahtelisi uusia Alkon kaltaisia lisenssimyymälöitä.
Hurjemmassa vähittäiskauppamallissa oletetaan, että alkoholin myynti vapautuisi vielä laajemmin. Väkeviäkin juomia voisi silloin ostaa tavallisista kaupoista. Tuolloin tutkijat arvelevat kulutuksen kasvavan 30 prosenttia.
– Saatavuudella on merkitystä. Suomalaisten alkoholinkulutus ei välttämättä ole saavuttanut kyllääntymispistettä, meillä on vieläkin mahdollisuus lisätä alkoholin kulutustamme. Esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna meillä juodaan vielä varsin vähän viiniä, Tigerstedt maalailee.
Tilastot eivät ennusta hyvää
Tigerstedt naksauttaa auki masentavia tilastoja siitä, millainen vaikutus alkoholin kulutuksen kasvulla on kansanterveyteen. Otetaanpa esimerkiksi alkoholin käytöstä aiheutuvat vuosittaiset maksakirroosikuolemat:
– Määrä on noussut tusinasta tuhanteen 1960-luvun lopusta tähän päivään, Tigerstedt painottaa.
Vanhempien alkoholin käyttö on suurin yksittäinen lasten huostaanottojen syy Suomessa. Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on noussut 90-luvun alun jälkeen noin 9 000:sta lähes 15 000:een.
Ikävien tilastojen listausta voisi jatkaa lähes loputtomiin. Ja jos alkoholin jakeluverkostomme löystyy, 14 prosentin kasvu vuositasolla olisi nykyisellä kulutuksella litroissa mitattuna suurempi kuin vuoden 1969 raju muutos.
– Meillä on totuttu näkemään alkoholihaitat humalassa sattuneina onnettomuuksina ja väkivaltatilanteina. Kyllä niidenkin määrä pysyy kulutuksen lisääntyessä korkeana, mutta suomalaisilla on vinoutunut käsitys tuottamistaan haittatyypeistä. Täällä ei ajatella tarpeeksi korkean alkoholin kulutuksen vaikutuksia kroonisiin sairauksiin. Tai vaikkapa työvoiman laatuun, Christoffer Tigerstedt huomauttaa.
Suomalaiset ohittaneet juomareina italialaiset
Kun suomalaisten alkoholin kulutus on kasvanut 1960-luvulta lähtien, Ranskassa ja Italiassa tilanne on ollut täysin päinvastainen. Miksi? Onhan totta, ettei Ranskassa ja Italiassa ole läheskään yhtä tiukka alkoholilainsäädäntö kuin meillä.
Ihmiset ovat Ranskassa ja Italiassa muuttaneet maaseudun ”kaikki alas viinillä koko suvun voimin” -kulttuurin keskeltä kaupunkeihin. Viinistä on monen silmissä tullut vanhanaikainen, epäterveellinen ja moukkamainenkin ruokajuoma. Eikä koko suku enää asu ja juo arkisin yhdessä.
– Suomessa kaupunkeihin muutto on vain lisännyt alkoholin kulutusta, koska meillä alkoholin saaminen on ollut kaupungeissa helpompaa. Perhekoko on pienentynyt myös Suomessa, mutta ilmeisesti suomalaiset kuluttavat enemmän alkoholia juuri kotonaan, Christoffer Tigerstedt toteaa.
Alkoholin kulutusta on eteläisemmässä Euroopassa vähentänyt ja toisaalta Pohjolassa lisännyt myös lastenkasvatuskulttuuri. Meillä nuoriso elää itsenäisempää elämää ja juo humalahakuisesti. Ranskassa ja Italiassa on suojelevampi kasvatuskulttuuri, ja perhekoon pienentyessä, kun lapsia on enää kenties yksi, ainokaista suojellaan erityisen tarkasti. Myös alkoholin vaaroilta.
Eikö jo riitä?
Suomen viinintuottajat nauttivat jo nyt erivapaudesta. He saavat myydä enintään 13-prosenttista viiniä. Tämä oikeus heille myönnettiin, kun alkoholilainsäädäntöämme uudistettiin EU:hun liittymisen yhteydessä.
Alkuperäisessä lakiehdotuksessa ei mainittu viinitiloja ja niiden myyntioikeuksia lainkaan, vaan kysymys tuli esille vasta lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä syksyllä 1994. Ja kun Suomi liittyi EU:hun, viiniagentuurit valittivat komissiolle Suomen alkoholin vähittäismyyntijärjestelmästä. Kun kiista määriteltiin maatalouskysymykseksi, se hautautui kuitenkin maatalousdirektoraattiin.
– Viinitilojen ja vähittäismyyntimonopolin rinnakkain olo on perustunut varsin herkkään tasapainoon Suomen ja komission välillä, varoittaa Christoffer Tigerstedt.
Suomessa on tällä hetkellä 342 Alkoa, runsaat 6 100 elintarvikekauppaa ja suurempi kansallinen alkoholiongelma kuin yhteiskunta kykenee hoitamaan.