Raittiuden Ystävät Ry
Ylipainoa voidaan jo kutsua kansantaudiksi Suomessa. Suomalaismiehistä on normaalipainoisia enää kolmasosa ja naisistakin alle puolet. Samaan aikaan liikapainon yleistymisen kanssa on myös alkoholin kulutus lisääntynyt. Säännöllisellä alkoholin käytöllä on vaikutusta ylipainon syntymiseen.
– Yllättävän harva tulee ajatelleeksi, että alkoholikin lihottaa. Kun suomalaisilta on kysytty, mitkä tekijät vaikuttavat heidän painoonsa, useimmat mainitsevat syömisen ja liikkumisen, mutta vain 15 prosenttia yhdistää alkoholijuomat painonhallintaan, toteaa painonhallinnan asiantuntijalääkäri, sisätautilääkäri Jarmo Kaukua, joka on muun muassa väitellyt laihdutuksen vaikutuksesta elämänlaatuun.
Kaukuan mukaan ylipainon ja alkoholin käytön yhteyden suuruutta on vaikea arvioida tarkasti, koska alkoholi muuttaa myös liikunta- ja syömiskäyttäytymistä.
Suositusten mukaan alkoholin osuus kokonaisenergian saannista saisi olla enintään viisi prosenttia.
Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa osoitettiin, että alkoholijuomia käyttäneillä suomalaisilla alkoholin osuus energiasta oli lähes kaksinkertainen suosituksiin verrattuna.
Alkoholissa on paljon energiaa, lähes yhtä paljon kuin rasvassa, mutta ei juuri lainkaan elimistön tarvitsemia suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita.
Jos juotua alkoholia ei kuluta, kertyy päivittäin normaalin syömisen päälle juodusta pienestä, 0,33 litran pullosta keskiolutta kahdessa kuukaudessa yksi lisäkilo painoa kannettavaksi. Vuodessa painoa kertyisi ilman lisäkulutusta jopa kuusi kiloa. Sama pätee yhteen ravintola-annokseen kuivaa valkoviiniä tai likööriä. Alkoholin käytön painovaikutus ei käytännössä ole kuitenkaan näin suoraviivainen.
– Alkoholi lihottaa myös tavallaan epäsuorasti, koska se muuttaa käyttäytymistä ja vaikuttaa laaja-alaisesti elimistössä. Se vaikuttaa janon ja nälän tunnetta sääteleviin keskuksiin aivoissa ja alentaa kynnystä juoda ja syödä, Kaukua toteaa.
Lisäksi alkoholi aiheuttaa maksaan varastoituneen sokerin eli glykogeenin hajoamisen ja siitä johtuvan veren hetkellisen sokeripitoisuuden nousun. Samalla kuitenkin veren insuliinipitoisuus nousee, jolloin seurauksena voikin olla verensokerin voimakas lasku. Siksi verensokeria nopeasti nostava rasvainen roskaruoka maistuu päihtyneenä aivan erityisen houkuttelevalta.
Nestemäisenä nautittu energia ei aiheuta samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin saman energiamäärän nauttiminen kiinteänä ruokana. Humalassa ihminen syö helposti reilusti yli tarpeensa. Sekä alkoholissa että sen aiheuttamassa lisäsyömisessä on kummassakin turhaa energiaa.
– Alkoholi saattaa jopa tuplata aterialla saatavan energiamäärän, Kaukua sanoo.
Tutkimusten mukaan erityisesti miehille on tyypillistä lisätä alkoholijuomat muun energiansaannin eli syömisen päälle. Naisilla tulokset eivät ole olleet yhtä selkeitä. Naisilla alkoholin kulutus saattaa osittain korvata muita ruokavalion hiilihydraattilähteitä.
Alkoholi sisältää energiaa
29 kJ (7 kcal)/g.
Alkoholijuomien energiapitoisuudet juomaryhmittäin
kcal/100 ml kJ/100 ml
punaviinit 70–110 290–460
valko- ja roseeviinit 50–170 210–700
kuohuviinit 70–100 290–410
juomasekoitukset 140–230 580–950
vermutit 100–160 410–660
portviinit 110–170 460–700
madeirat 140–170 580–700
sherryt 90–290 370–1200
muut väkevät viinit 120–210 500–870
viinat 170–360 700–1500
konjakit, brandyt, armanjakit 200–240 830–1000
viskit 230–340 950–1400
rommit 210–310 870–1300
liköörit 100–400 410–1650
katkerot 220–290 910–1200
oluet 40–100 170–410
siiderit 30–90 130–370
longdrinkit 40–100 170–410
Lähde: Alko: Ravitsemus, liikunta ja alkoholi -julkaisu
Alkoholi syrjäyttää muiden energiaravintoaineiden hyväksikäyttöä. Esimerkiksi rasvojen hyväksikäyttö elimistössä vähenee kolmanneksella kudosten polttaessa alkoholin energiaa. Ylimääräinen energia varastoituu rasvakudokseen. Ylimäärä kertyy helposti vyötärön seudulle, mikä on terveydelle erityisen haitallista.
Monet alkoholin suurkuluttajat ovat kuitenkin varsin hoikkia. Tämä selittyy sillä, että he korvaavat alkoholin käytöllä syömistään. Erittäin runsas alkoholin käyttö johtaa usein aliravitsemukseen ja painon vähenemiseen. On myös havaittu että runsaasti päivittäin alkoholia nauttivien elimistö ei hyväksi käytä täysin alkoholista vapautuvaa energiaa, vaan osa haihdutetaan elimistöstä lämpönä.
Alkoholi heikentää myös ruoansulatuskanavan kuntoa ja vähentää ravintoaineiden imeytymistä. Samoin alkoholi kuluttaa aineenvaihdunnassaan vitamiineja ja kivennäisaineita ja lisää ravintoaineiden eritystä elimistöstä. Tyypillisiä pitkäaikaisen erittäin runsaan alkoholin käytön aiheuttamia puutostiloja ovat tiamiinin, magnesiumin, folaatin ja A-vitamiinin puute.
Yksi alkoholin lihottavista vaikutuksista liittyy heikentyneeseen suorituskykyyn. Alkoholi heikentää suorituskykyä sekä päihtyneenä että päihtymyksen jälkeisessä krapulassa. Lenkille ei tee mieli lähteä, kun peltisepät paukuttavat ohimosuonissa. Krapulassa veren sokeripitoisuus on alhainen, mikä voi aiheuttaa jopa tajuttomuuden rankan liikuntasuorituksen aikana. Myös sydämen rytmihäiriöt ovat mahdollisia.
Alkoholin vaikutuksesta lihakset väsyvät liikuntasuorituksen aikana normaalia nopeammin ja sydämen pumppausteho heikkenee. Samoin liikuntasuorituksesta palautuminen heikentyy, koska esimerkiksi maitohappojen poistuminen lihaksista hidastuu.
Jos juominen on usein tapahtuvaa ja runsasta, jää täysikuntoisia liikuntapäiviä kovin vähän jäljelle. Kunto heikkenee ja paino lähtee nousuun, mikä osaltaan nostaa liikkeelle lähtemisen kynnystä. Ylipainokierre on valmis.