Raittiuden Ystävät Ry
Pian 12 vuotta täyttävä Oona Summanen pukee nappulakenkiä jalkaan. Ollaan pelimatkalla Järvenpäässä ja kohta pitäisi peitota paikalliset ysivitoset, vuotta vanhemmat.
– Treenit on neljä kertaa viikossa ja aika monena päivänä on vielä pelejä. Ei tässä muuta ehdi harrastaa, Leppävaaran Pallon vihreään pelipaitaan sonnustautunut Summanen selittää.
Urheilu on Suomen nuorten ylivoimaisesti suosituin harrastus. Niinpä kaikissa lasten ja nuorten harrastuksissa tunnettu ”dropout-ilmiö” koskettaa urheiluseurojakin.
– 13-, 14- ja 15-vuotiaat nuoret vaihtavat harrastuksia. Se kuuluu ihmisen kehityskulkuun, elämään tulee uusia kavereita ja juttuja, kuvailee dropout-ilmiötä SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala.
Uusiin juttuihin kuuluu valitettavan usein alkoholi. Jos kulkee kaupungilla alkuillasta lauantaina ja vastaan tulee joukko nuoria, he kantavat suuremmalla varmuudella kiliseviä muovipusseja kuin urheilukasseja.
– Urheilussa ongelmana saattaa olla sekin, että nuorisokulttuuri vastustaa kaikkia vahvoja auktoriteetteja, Pekkala pohtii.
Varhaisteinille valmentaja on kuitenkin usein idoli. Vanhemmat saavat kuulla kyllästymiseen asti, miten ”valtsu” tietää kaiken. Niinpä valmentaja voi saada ratkaisevan otteen kasvavan lapsen valinnoista.
– Sillä mitä valmentaja sanoo tai tekee voi todella olla vaikutusta alkoholin väärinkäyttöön, Pekkala toteaa.
Valmentaja ei saa tupakoida kentän laidalla
SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on yli 9 000 urheiluseuran yhteenliittymä ja etujärjestö. Näissä seuroissa urheilee yli 1,1 miljoonaa suomalaista. Jäsenet ovat yhteisesti hyväksyneet Reilun Pelin periaatteet, joissa todetaan:
”Liikuntaan ja urheiluun ei liitetä tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä tai lääkeaineiden väärinkäyttöä.
Päihteiden vastuukäyttö on Suomen lakien noudattamista, tilannekohtaista päihteiden käytöstä pidättäytymistä sekä alkoholia ja tupakkatuotteita käyttävien aikuisten esimerkillisyyttä varsinkin lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutapahtumien aikana.”
Kuulostaa lupaavalta, mutta miten periaatteet toteutuvat käytännössä?
– Olen nähnyt pelimatkoilla, että isommat polttaa kentän laidalla, Oona Summanen paljastaa.
– Tanoke-leirillä, eli nuorten jalkapalloilijoiden Taito, nopeus ja ketteryys -leirillä omat lapset järkyttyivät, kun näkivät valmentajan tupakalla nurkan takana ruokatauolla, kertoo Summasen joukkueen valmentaja Petri Kiviranta.
Jukka Pekkala ei vähättele ongelmaa.
– Totta kai tiedän, etteivät periaatteet aina toteudu. Siitä meitä usein kritisoidaankin. Mutta onhan meillä poliisitkin ja silti rikollisuutta.
SLU ei valvo eikä rankaise jäsenjärjestöjään, vaan luottaa siihen, että ihmiset noudattavat pelisääntöjä. Pituushyppääjä ei astu valkoisen viivan yli. Voittoisaa matsia ei juhlita kaljapullot kädessä ainakaan alaikäisten kanssa.
Vastuu ei koske vain valmentajia. Pallo on heitetty kaikille kasvatukseen osallistuville.
Jukka Pekkala pysäyttää pallon kertomalla:
– Kun poikani oli pienempi ja vein häntä lätkämatseihin, minulle oli tietoinen valinta, etten hae kaljaa. En halunnut näyttää sellaista esimerkkiä.
– Mutta minusta on ihan OK, jos jotakin halutaan juhlistaa täysi-ikäisten kesken ottamalla, hän koukkaa.
’Miksi urheiluseuroilta vaaditaan enemmän kuin muilta?’
Eikö sillä mitä aikuiset pelaajat ja valmentajat sanovat ja tekevät siis olekaan vaikutusta nuorten valintoihin?
– Ei sitä tarvitse kameroitten edessä tehdä niin kuin vaikkapa 90-luvun voitonjuhlissa. Se oli minusta huonon esimerkin näyttämistä. Silloin SLU kävi keskustelua, että urheiluliitot ohjeistaisivat joukkueita pitämään mölyt mahassa. Se puri, ja toimii edelleen, Pekkala puolustaa.
– Kaikki tietävät, että alkoholin kulutukseen vaikuttaa vain sen hinta ja saatavuus. Jos Suomen hallitus on tehnyt päätöksen radikaalista viinan hinnan alentamisesta, tuntuu kauhean hankalalta, jos jotakin järjestöryhmää vaaditaan toimimaan päinvastoin hallituksen linjan kanssa.
Jukka Pekkalasta ei ole reilua peliä, että urheiluseuroilta vaaditaan enemmän kuin vaikkapa kulttuuritoimijoilta. Hän potkaisee:
– Oopperakulttuuriin kuuluu alkoholitarjoilu. Rock-musiikkipiireissä rankka juominen on itsestäänselvyys. Mitä eroa niillä on sen kanssa, että jääkiekko-otteluissa juodaan kaljaa?
Maali. Jos koko muu Suomi pinkoo viinanhuuruisia juoksuratoja pitkin, yksittäisen juoksijan on vaikea pysyä selväpäisenä.
Jotakin SLU yrittää. Koska valmentajien sanoilla ja teoilla on oikeasti vaikutusta, SLU odottaa seuroiltaan alkoholi- ja tupakkavalistuksen antamista nuorille.
Leppävaaran Pallon ysikutoset eivät sellaista vielä ole saaneet. He alkavat kuitenkin olla siinä iässä, että valmentaja Petri Kiviranta joutuu jo miettimään, mitä sanoa.
– Samalla tavalla olen ajatellut puhua kuin omia lapsia opettaessa. Isiähän me valmentajat täällä ollaankin, minullakin on oma tytär joukkueessa.
Kiviranta ei usko, että mittava dropout-pelaajakato ja pakeneminen kaljakassien luo kohtaisi hänen joukkuettaan.
– Luulen että nämä tytöt ovat keskivertoa raittiimpaa porukkaa. Tytöt ovat pääsääntöisesti itse hakeutuneet joukkueeseen, kun taas poikajoukkueissa näkee etteivät monet pojat välttämättä hirveästi tykkää pelaamisesta. Isät ovat työntäneet poikia sinne, koska poikien kuuluu pelata futista.
Panimoiden mainoksista eroon?
Rahapula on lähes kaikkien urheiluseurojen yhteinen ongelma. Petri Kiviranta ja Leppävaaran Pallo ainakin ottavat rahaa vastaan mistä vaan.
– Pienikin raha kelpaa! Kaikki Leppävaaran alueen yrittäjät voivat tukea meitä, ei ole mitään periaatteita, etteivät ravintolatkin saisi, Kiviranta selittää.
Rahan etiikasta on keskusteltu SLU:n sisällä paljonkin. Reilu Peli -tavoitteeksi on otettu alkoholituotteiden mainonnasta luopuminen, jos korvaava rahoitus löytyy.
– Käytännössä tämä tarkoittaa siis panimoita, Pekkala täsmentää.
Valmentajat, huippu-urheilijat ja urheilupersoonat pyritään pitämään poissa alkoholimainoksista ryhmäkurilla.
– Monet seurat ovat tähän mennessäkin kieltäytyneet alkoholimainonnasta. Koripallo on muistaakseni esimerkki lajista, jossa on tietoisesti kieltäydytty oluen mainonnasta. He ovat katsoneet asiaa sillä tavalla, että koripallo on nuorten juttu, Jukka Pekkala sanoo ja jatkaa:
– Kaikki lajiliitot Suomessa olisivat valmiita ainakin hyvin vakavasti harkitsemaan periaatteittensa tiukentamista, mutta Suomessa sponsorimarkkinat ovat hyvin rajalliset.